Toimintavinkit

Vaalit ja vaikuttaminen eivät ole vain äänioikeutettujen juttu. Osallisuus ja demokratia kuuluvat ihan kaikille, ja jo sudenpentuikäisten kanssa voi käsitellä erilaisia aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä teemoja. Partio-ohjelmaan sisältyy paljon aktiviteetteja, joiden kasvatustavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kokosimme niitä omalle sivulleen.

Politiikkaviikko 29.10. – 2.11. tuo politiikan kouluihin – harjoituksia voi käyttää myös partiokokouksissa 

Vaalikani

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten luoma Vaalikani* innostaa erityisesti samoaja- ja vaeltajaikäisiä vaikuttamaan vaaleissa. Vaikka seurakuntavaaleissa äänestäminen ei kaikkia lippukunnan jäseniä välttämättä koskekaan, voivat kaikki samoaja- ja vaeltajaikäiset osallistua vaaliaktiviteettien tekemiseen.

  1. Ottakaa selvää mistä asioista seurakuntaneuvosto / kirkkovaltuusto päättää.
  2. Ottakaa selvää, miten ehdokkaaksi pääsee. Voisitko sinä tai partiokaverisi asettua ehdolle päättämään oman seurakuntasi asioista? Ehdolle asettuminen päättyy 17.9
  3. Tutustukaa vähintään yhteen oman seurakuntanne ehdokaslistaan ja kerro ryhmällesi mitkä ovat ehdokaslistan tärkeimmät vaaliteemat tai -tavoitteet. Kuinka monta partiolaista löysitte ehdokkaista?
  4. Tehkää lista lippukunnallenne tärkeistä asioista, joita haluaisitte seurakuntaneuvoston / kirkkovaltuuston edistävän.
  5. Kutsukaa koloiltaanne vähintään yksi ehdokas (kaikki partioehdokkaat julkaistaan näillä sivuilla viimeistään 17.9) vierailulle ja miettikää valmiiksi hänelle kysymyksiä
  6. Järjestäkää seurakunnan kanssa yhteistyössä nuorten oma vaalipaneeli ja kannustakaa partiokaverinne osallistumaan herkullisten kysymysten kanssa
  7. Tehkää vaalikone ja keskustelkaa tuloksista ryhmän kanssa yhdessä
  8. Käykää porukalla äänestämässä. Näissä vaaleissa saavat äänestää 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet!
  9. Muistakaa oman seurakuntanne uusia seurakuntaneuvoksia / kirkkovaltuutettuja haluamallanne tavalla.

*PäPalaiset voivat saada hihaansa Vaalikani-merkin tekemällä listasta viisi asiaa, tarkemmat ohjeet piirin omilla sivuilla. Muihin piireihin merkkejä ei valitettavasti voida toimittaa, mutta piiri voi halutessaan tilata merkkejä itse omille jäsenilleen. Merkkitiedoston saa johanna.junkkari@partio.fi.

Virikemateriaali lukioiden demokratiakasvatukseen seurakuntavaaleihin

Materiaali on tarkoitettu opettajille, mutta sitä voi hyvin hyödyntää samoajien ja vaeltajien kanssa

Muita ideoita vaalien käsittelyyn

Valtuustohippa

Leikki on muunnelma poliisi ja rosvo -leikistä. Leikki alkaa sillä, että johtaja selittää kunnan- tai kaupunginvaltuuston tai seurakuntaneuvoston tehtävät ja eri toimijoiden roolit. Tämän jälkeen tai useampi valitaan valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajiksi. Nämä yrittävät ottaa valtuutettuja eli muita leikkijöitä kiinni ja jakaa heitä lautakuntiin, jotka voivat sijaita eri puolilla pihaa. Lautakunnasta voi pelastaa valtuutetun takaisin valtuuston kokoukseen koskettamalla olkapäätä.

Vaaliohjelma

Johtaja kertoo, millaisia asioita kunnan- tai kaupungin valtuustossa tai seurakuntaneuvostossa päätetään. Tämän jälkeen lauma, joukkue tai vartio suunnittelee oman vaaliohjelman. Vaaliohjelma on osallistujien julistus siitä, miten omaa kaupunkia, kuntaa tai kaupunginosaa tulisi kehittää. Vaaliohjelmaan sopivia teemoja ovat esimerkiksi oman alueen leikkikenttien kehittäminen, liikenneturvallisuuden lisääminen, lisämääräraha kirjastolle pelihyllyn perustamiseksi tai vaikkapa uuden nuorisotilan perustaminen. Ryhmä voi tehdä vaaliohjelman pohjalta vaalijulisteita kolon seiniä koristamaan tai vaalimainosvideon lippukunnan sosiaalisen median kanavissa julkaistavaksi.
Lauma tai joukkue voi tehdä vaaliohjelman myös lippukunnan sisäisiin vaaleihin. Lippukuntavaaleihin sopivia teemoja voivat olla esimerkiksi, että retkien määrää pitää lisätä, laumojen toimintaan tulee saada lisää rahaa tai retkikämpän huussiin tulee saada styroksirenkaat.

Vaalimainokset valtaavat kaupungin

Tutustukaa vaalimainoksiin. Johtaja voi tuoda kokouksiin kaupungilla jaettuja lehtisiä tai sanomalehden, jossa vaalimainoksia on. Jos teillä on käytössänne internet ja tietokone, tutustukaa ehdokkaisiin heidän vaalisivujensa kautta.

Nuoremmat osallistujat: Valitkaa esimerkiksi kuusi vaalimainoslappua, joita käytte läpi yhdessä. Laittakaa laput järjestykseen esimerkiksi seuraavilla kriteereillä: Mikä mainos on hienoin? Kuka lappusten ehdokkaista vaikuttaa mukavalta tyypiltä? Kuka vaikuttaa siltä, että olisi aikaansaava kunnanvaltuutettu? Jos saisitte äänestää, kenet valitsisitte? Millä perusteella tekisitte valinnan? Lopuksi voitte pohtia, miten tuntemanne aikuiset valitsevat, ketä äänestävät. Tässä yhteydessä osallistujille kannattaa kertoa, ettei ole hyvän tavan mukaista jankata aikuiselta, ketä hän on äänestänyt, vaikka kohteliaasti voikin kysyä.

Vanhemmat osallistujat: Mainoksiin voi tutustua esimerkiksi niin, että osallistujat leikkivät ehdokkaiden tuoretta kampanjapäällikköä. Päällikkönä osallistujat pohtivat ehdokkaan mainonnan perusteella, millainen on ehdokkaan kohderyhmän edustaja. Millaisissa kanavissa edustajalle kannattaisi mainostaa? Millaiset teemat kohderyhmän edustajaa kiinnostavat? Suunnitelkaa ehdokkaalle seuraava mainos. Mainoksen formaatti voi olla mikä vain: vihkonen, lappunen, Snapchat tai esimerkiksi meemi.

Vaalien jälkeen

Kirjoittakaa onnittelukirje tai kuvatkaa onnitteluvideo alueenne valtuutetuille tai seurakuntaneuvoksille ja kertokaa teille tärkeistä teemoista. Miten kunnastanne, kaupungistanne tai seurakunnasta tulisi entistä parempi paikka lapsille ja nuorille? Kirjeessä on hyvä perustella, minkä takia partiotoimintaa kannattaa tukea tai muutoin panostaa nuorten palveluihin. Voitte esimerkiksi kertoa, miten paljon vapaaehtoistyötä lippukuntanne tai alueenne lippukunnat saavat aikaan, tai mihin annettu tuki käytetään. Kirjeessä tulee muistaa ystävällinen ja kunnioittava sävy. Kannattaa pyytää luotsia tai muuta ulkopuolista tukea vielä oikolukemaan kirje ennen lähettämistä.

Retkivaltuusto

Retken alussa tai ennakkoillassa järjestetään valtuustovaalit, joissa retken osallistujat ovat ehdolla. Valtuusto osallistuu retken käytännön järjestelyihin retken johtajien opastuksella. Retkivaltuustolle voi antaa päätösvaltaa esimerkiksi ruokalistan tai iltanuotion laulujen osalta. Lopuksi keskustellaan yhdessä miltä vaalit ja päätöksenteko tuntuivat. Sopivia kysymyksiä osallistujille voisi olla esimerkiksi: Millä perusteella äänestit ehdokastasi? Miltä tuntui tulla valituksi tai olla tulematta valituksi? Onko tehokkaampaa, että vartio saa itse päättää omista asioistaan, kuin että koko lippukunta päättää kaikkien ryhmien asioista? Käyttikö retkivaltuusto päätösvaltaansa väärin?

Ohje roolileikkien ja muiden aktiviteettien purkukeskusteluun

Aktiviteetin purkukeskustelun tarkoitus on tarjota osallistujille paikka kertoa niistä ajatuksista ja tunteista, joita aktiviteetti herätti. Lisäksi keskustelun ohjaajalla on tuhannen taalan paikka antaa osallistujille malli siihen, miten yhteiskunnallista keskustelua käydään asiallisesti ja kunnioittavasti.
Roolipelien alku
Ennen roolipelin aloittamista osallistujia voi olla hyvä lämmitellä leikillä, joka siirtää porukan leikin maailmaan ja ohjaa kohti päivän aihetta. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi tuttu leikki, jota on muokattu aiheeseen liittyväksi (kuten tässä ohjeessa sudenpennuille suunnattu valtuustohippa, joka on muokattu poliisi ja rosvo -leikistä).
Muistuta alussa, että roolipeli on vain leikkiä: eläytyä saa, mutta on hyvä muistaa olla menemättä henkilökohtaisuuksiin. Ennen leikin alkua sovitaan roolipelin pelisäännöt. Jos tiedät jo etukäteen, että jotkut ryhmän jäsenet saattavat ottaa leikin raskaasti, voi olla hyvä sopia turvasana, jonka sanominen johtaa leikin loppumiseen.
Aktiviteetin purku
Jos aihe tuntuu liian isolta palalta, pyydä luotsi tai muu aikuinen avuksi aktiviteettiin. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos ryhmässä ei usein keskustella yhteiskunnallisista tai henkilökohtaisista teemoista.

Hyviä keskustelunaloituksia:

1. Miltä harjoitus tuntui? Oliko vaikeaa tai helppoa?
2. Mikä yllätti?
3. Oletko aiemmin kohdannut samankaltaisia tilanteita? Millaisia?
4. Millaisia ajatuksia aktiviteetti herätti?
5. Saitko uusia näkökulmia vaikuttamiseen, päätöksentekoon tai vaaleihin liittyen?
6. Vaikuttaako tämä toimintaasi jatkossa? Miksi, miksi ei?

Purkuvaiheessa kannattaa antaa tilaa keskustelulle ja odottaa, että kaikki halukkaat uskaltavat avata suunsa. Jos huomaat, että joku ryhmäläisistä ei meinaa uskaltaa puhua, voit lempeästi rohkaista kysymällä, mitä hänellä on mielessä. Kuuntele, mitä osallistujat sanovat, tekemättä olettamuksia ihmisten taustoista tai sitoumuksista.

Keskustelun ohjaajan on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Pääsääntöisesti voi olla hyvä häivyttää oma mahdollinen puoluekanta, jotta osallistujat kokevat helpommaksi ilmaista omia näkemyksiään. Voi kuitenkin olla, että omien ajatusten ja arvojen jakaminen madaltaa osallistujien kynnystä kommentoida.

Jos joukossa on vahvoja kantoja, keskustelijaa voi haastaa näkemään asia toisestakin näkökulmasta. Toisaalta, jos vahvan kannan keskustelija ei osaa perustella näkökulmaansa, koeta auttaa häntä sanoittamaan mielipidettään.

On tärkeää, ettei osallistujien kantoja tyrmätä tai teilata. Jos muut osallistujat käyttäytyvät epäkunnioittavasti toisiaan kohtaan, esimerkiksi haukkumalla muiden mielipiteitä, ohjaajan tulee puuttua käytökseen jämäkästi. Eri mieltä saa olla, mutta keskustelussa tulee pyrkiä käsittelemään asioita ja punnitsemaan niiden eri puolia.